Tapio Räsänen - Homepage

selected publications

1. Sosiaaliturvan stressitesti

   Tapio Räsänen, Signe Jauhiainen, and Marjo Pyy-Martikainen

   May 2021

   Abs HTML

   Valtaosa palkansaajakotitalouksista on riittävästi vakuutettuja ja asumismenot sekä asuntolainanlyhennykset on mitoitettu oikein. Toisaalta osa suomalaisista kotitalouksista on alttiita toimeentulo-ongelmille työttömyyden seurauksena. Tutkimuksessa tehdään kaikille palkansaajakotitalouksille sosiaaliturvan stressitesti mikrosimulointimenetelmällä. Sosiaaliturvan stressitestiä hyödynnetään koronakriisin tulonjakovaikutusten sekä automaattisten vakauttajien, kuten työttömyysturvan, vaikutusten arvioinnissa. Tutkimuksen toisessa osassa simuloidaan palkansaajakotitalouksille työttömyys, joka vastaa vuoden 2020 koronakriisin alkua, työttömyydestä seuraava tulonmenetys sekä korvaavat etuudet mikrosimulointimenetelmällä. Molemmat simuloinnit antavat kuvan suomalaisten palkansaajakotitalouksien toimeentulosta: työttömäksi jäädessään 12 prosenttia ei selviytyisi välttämättömästä kulutuksesta. Jos asuntolainan hoitokulut huomioidaan, kasvaa osuus 16 prosenttiin. Valtaosa, 84 prosenttia, palkansaajatalouksista on riittävästi vakuutettu ja asumismenot tai asuntolainat oikein mitoitettu. Työttömyys aiheuttaa erityisesti alimpiin tulokymmenyksiin kuuluvissa, yksin asuvissa ja yksinhuoltajatalouksissa enemmän toimeentulo- ja asuntolainan maksuongelmia verrattuna muihin palkansaajakotitalouksiin. Simuloitu koronakriisin aiheuttama työttömyyssokki kuvaa kuinka paljon kotitalouksien käytettävissä olevat tulot pienenevät. Yksin asuvien ja yksinhuoltajien tulot pienenevät enemmän kuin kotitalouksilla, joissa on kaksi aikuista. Kaksi tai useampi työssä käyvä jäsen tai palkkatulon lisäksi muut tulonlähteet lieventävät palkansaajatalouksien tulotason muutosta. Suomalainen sosiaaliturva toimii tulosokkien tasaajana, mutta myös asuntomarkkinoiden ja kuluttajahintasokkien vaikutusten tasaajana. Toisaalta kotitalouden elinvaihe sekä usean riskin kasautuminen, kuten usean ansaitsijan työttömyys sekä korko- tai hintatason kasvu, voi lisätä toimeentulo-ongelmia lyhyidenkin työttömyysjaksojen aikana.

2. Back to work or stay at home? Family policies and maternal employment in Finland

   Eva Österbacka, and Tapio Räsänen

   Journal of Population Economics Jul 2022

   Abs HTML

   The employment effects of family policies depend on the mother’s labor market attachment and on the age of the child. We study the effects of child home care (cash-for-care) and private day care allowances on mothers’ return to employment after childbirth. Our identification strategy exploits changes in municipal-level subsidies. We find that higher private day care allowances have no effect while higher home care allowances increase the length of home care. A 100-euro higher level of home care allowance prolongs home care by 2–3 months, on average. The home care allowance combined with low labor market attachment and low earnings potential pre-birth delay the return to employment. However, the effect of the allowance diminishes over time. Higher subsidies have no impact by the time a child turns two. Reductions in subsidies stimulate a faster return to employment.

3. The gendered impacts of the Covid-19 crisis in Finland and the effectiveness of the policy responses

   Merita Mesiäislehto, Anna Elomäki, Johanna Närvi, Miska Simanainen, and 2 more authors

   Jul 2022

   Abs HTML

   This paper presents the first findings of the project The impact of the Covid-19 crisis in Finland (VN TEAS) and provides first evidence on the gendered impacts of the pandemic and effectiveness of the policy responses in Finland.

4. Subsidizing private childcare in a universal regime

   Tapio Räsänen, and Eva Österbacka

   Review of Economics of the Household May 2023

   Abs HTML

   All families in Finland have the freedom to choose between subsidized home care, universal public childcare, and private childcare. We study the impact of the introduction of private childcare subsidies in Finland. Private childcare subsidies have causal effects on take-up but no impact on home care or employment among women with small children. Instead, private services seem to crowd out public childcare. Private services have a socioeconomic gradient by mother’s education that steepens when the subsidy increases. Families’ preferences between home care, public childcare, and private childcare do not explain the result.